Carl Friedrich Gauss

| kuolinpaikka = Göttingen, Hannoverin kuningaskunta | asuinpaikat = Hannoverin kuningaskunta | kansalaisuus = saksalainen | sukujuuret = | tutkimusalue = matematiikka ja fysiikka | instituutti = Göttingenin Georg-August-yliopisto | alma mater = Helmstedtin yliopisto (FT, 1799) | ohjaaja = Johann Friedrich Pfaff | oppilaat = Richard Dedekind
Johann Franz Encke
Christian Gerling
Sophie Germain
Christoph Gudermann
Johann Listing
Bernhard Riemann | tunnetut työt = vaikutti monilla eri aloilla matematiikassa ja fysiikassa | palkinnot = Copley-mitali (1838) | allekirjoitus = Gauss' signature.png | uskonto = | alaviitteet = }} Johann Carl Friedrich Gauss FRS (, , ; 30. huhtikuuta 1777 Braunschweig – 23. helmikuuta 1855 Göttingen) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko. Hänen työnsä koskivat muun muassa tilastotiedettä, lukuteoriaa, analyysiä, differentiaaligeometriaa, maanmittausta, sähköstatiikkaa, tähtitiedettä ja optiikkaa. Gauss oli aikansa merkittävin matemaatikko ja on saanut lisänimen ''princeps mathematicorum'' (latinaa, ). Hän esitti muun muassa pienimmän neliösumman menetelmän, jolla pystytään sovittamaan jatkuvia käyriä havaintoaineistoon ja todisti algebran peruslauseen ja aritmetiikan peruslauseen, jonka mukaan jokainen luonnollinen luku voidaan esittää yksikäsitteisesti alkulukujen tulona. Gauss osoitti myös, että jokainen positiivinen kokonaisluku voidaan esittää korkeintaan kolmen kolmioluvun summana. Hän julkaisi tuloksiaan niukasti. Eräs julkaisematta jäänyt tutkimus koski epäeuklidista geometriaa – hän oli tutkinut tätä geometrian aluetta jo ennen Bolyaita ja Lobatševskiä.

Matematiikan lisäksi Gauss tunnetaan optiikan sekä sähkö- ja magnetismiopin saavutuksista. Niitä ovat esimerkiksi Gaussin kuvauslaki ja Gaussin laki magneettikentille. Gauss on eponyymi SI-järjestelmän ulkopuoliselle magneettivuon tiheyden yksikölle, gaussille (Gs). Hänen mukaansa on nimetty joka neljäs vuosi myönnettävä Carl Friedrich Gaussin palkinto. Wikipedian tuottama