Étienne Pierre Ventenat

Étienne Pierre Ventenat (1757–1808) oli ranskalainen kasvitieteilijä.

Alkujaan Ventenatista oli tulossa pappi, mutta sittemmin hän alkoi opiskella kasvitiedettä ja alkoi työskennellä yhdessä Charles L'Héritier de Brutellen kanssa. Ventenatin ensimmäinen kasvitieteellinen julkaisu oli väitöskirja sammalten lisääntymisestä vuonna 1792. Seuraavana vuonna hän julkaisi kuvauksen tieteelle uudesta kasvisuvusta ''Furcraea'' eli mauritiuksenhamput parsakasvien heimossa.

Neliosaisessa teoksessaan ''Tableau du Règne Végétal selon la méthode de Jussieu'' Ventenat oli ensimmäinen, joka käytti termiä fanerogaami (siemenkasvi) vastakohtana termille kryptogaami (itiökasvi). Kryptogaami-termiä oli käyttänyt jo Linné huomattavasti aiemmin. L'Héritier de Brutellen jalanjäljissä Ventenat keskittyi tutkimuksissaan tieteelle uusien kasvien nimeämiseen, kuvaamiseen ja luokittelemiseen.

Vuonna 1800 Ventenat alkoi kirjoittaa ensimmäistä kukkakasveja käsittelevää teostaan ''Descriptions des plantes nouvelles et peu connues cultivées dans le jardin de J. M. Cel''. Teos julkaistiin kymmenessä osassa vuosien 1800–1903 välillä. Teoksen kuvituksena olleita kuparipiirroksia olivat tehneet monet piirtäjät, muun muassa Pierre-Joseph ja Henri-Joseph Redouté, joista Pierre-Joseph Redouté teki 81 kuvaa.

pienoiskuva|oikea|250px|Jardin de la Malmaison (toinen osa) Vuonna 1804 keisarinnaksi kruunattu Joséphine de Beauharnais halusi vähän ennen kruunaamistaan koota majesteettisen Malmaisonin puutarhan kasvit mahtavaksi kukkakirjaksi ''Jardin de la Malmaison''. Ventenat palkattiin kirjoittamaan teoksen kasvikuvauksia ja teoksen kuvien maalaajaksi palkattiin Pierre-Joseph Redouté. Teos ''Jardin de la Malmaison'' julkaistiin kahdessa osassa huhtikuun 1803 ja marraskuun 1805 välillä, ja keisarinna Joséphine de Beauharnais ylensi Ventenatin hänen kasvitieteilijäkseen (''son botaniste'') ja Redoutén hänen kukkamaalaajakseen (''son peintre de fleurs''). Ventenatin seuraava kukkakasviteos ''Choix de plantes: dont la plupart sont cultivées dans le jardin de Cel'' julkaistiin kymmenessä osassa vuosien 1803–1808 välillä. Tämänkin teoksen kuvituksessa oli Pierre-Joseph Redoutén töitä, kuten myös muiden tunnettujen kasvipiirtäjien, muun muassa Pierre-Antoine Poiteaun ja Pierre Turpinin, töitä.

1800-luvun alussa Ventenat oli uransa huipulla, mutta hän oli uupunut ja kärsi maksasairaudesta. Ventenat kuoli "syksykuumeen" seurauksena 51-vuotiaana vuonna 1808. Juuri hieman ennen kuolemaansa hän ehti julkaista viimeisimmän kirjansa. Se oli ''Decas generum novarum'' ja sisälsi standardinmukaiset kuvaukset kahdeksasta uudesta kasvisuvusta. Pian Ventenatin kuoleman jälkeen keisarinna Joséphine de Beauharnais palkkasi Aimé Bonplandin jatkamaan Ventenatin työtä Malmaisonin puutarhassa kasvavien kasvien kuvaamisessa. Wikipedian tuottama